Tuusulan strategisessa yleiskaavaluonnoksessa esitettiin kolme sijaintia mahdollisille hevosyrityskeskittymille. Asiaan tarttui mm. Helsingin sanomat ”Tuusula havittelee hevosia”-jutullaan.
Miksi Tuusulan kannattaa panostaa hevosyrittäjiin ja ottaa huomioon myös heidän tarpeensa?
Hevosiin liittyvää yritystoimintaa on perinteisesti haluttu sijoittaa hieman etäämmälle keskustoista, koska on koettu, että toiminta on ristiriidassa muiden taajamatoimintojen kanssa. Sijainti huonojen liikenneyhteyksien päässä ei kuitenkaan ole kaikkien talliyrittäjien mieleen, koska toiminnasta riippuen suuri osa asiakkaista asuu nimen omaan kaupungeissa ja taajamissa. Euroopassa ja Britanniassa tämä on otettu huomioon, ja hevosia voi harrastaa aivan Lontoon keskustassa. Hyvänä esimerkkinä tästä käy myös Järvenpään Ratsastuskeskus Aino.
Hevostalous on aiemmin ollut selkeästi maatalouteen liittyvää toimintaa, mutta sitä se ei nykyään välttämättä ole. Pienelläkin tontilla avian taajaman keskellä pystytään pyörittämään menestyvää hevosalan yritystä – enää ei tarvita omia peltoja lannanlevitykseen, vaan hevosenlannalle on kehitetty monia uusia jatkokehitysmuotoja.
Hevosyrittäjä, joka haluaa sijoittua Tuusulaan, usein hankkii itselleen rakennusjärjestyksen edellyttämän 2 hehtaarin kiinteistön haja-asutusalueelta. Tila voi olla maatilan vanha talouskeskus ja sen ympärillä hiukan peltomaata. Yrittäjä ei voi samalla tavalla kehittää toimintaansa haja-asutusalueella kuin asemakaavatontilla – esimerkiksi maneesin rakentaminen (mikä on monelle yrittäjälle erittäin tärkeä panostus liiketoiminnan kasvattamiseen) ei ole itsestäänselvyys, ja suunnittelutarveratkaisua ei voi tai kannata hakea ennakkoon, koska se edellyttää tarkat suunnitelmat ja on voimassa vain kaksi vuotta. Asemakaavatontin ostava yritys voi suunnitella toimintaansa ja kasvumahdollisuuksia ennakkoon, hevosyrittäjä ei välttämättä tähän pysty.
Hevostoiminnan ja muiden asukkaiden väliset kahnaukset ja ristiriidat ovat aiheuttaneet sitä, että kunnissa ollaan varpaillaan hevosten sijoittamisen kanssa. Erilaisilla määräyksillä ja vähimmäisetäisyyksillä voi olla yrittäjän sijoittumispäätökselle merkittäviä vaikutuksia.
Hevostoiminta voidaan nähdä kaavallisessa mielessä maatalouteen liittyvänä, urheiluna tai virkistyksenä, liiketoimintana tai erityisalueena. Joka tapauksessa hevosiin liittyvälle toiminnalle olisi syytä antaa kaavallinen status, joka turvaa toiminnan harjoittamisen mahdollisuudet asemakaavamääräysten puitteissa.
Ajatus hevoskylän tai hevosyrityskeskittymän perustamisesta Tuusulaan lähti siitä näkemyksestä, että kyseessä on yksi liiketoiminnan muoto, jolle ei ole tällä hetkellä olemassa asemakaavalla osoitettuja puitteita.
Tervetuloa seuraamaan Tuusulan hevoshankkeiden blogia!
tuusulan hevoshankkeet 