Hevoskylän sijaintitoiveet kartalla

http://tuusula.maps.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=d6a15f0d67c0449bad9097e51d90d645

 

Karttaan on koottu hevoskyläkyselyssä sekä yrittäjien että asukkaiden mielestä kiinnostavimmat paikat hevoskylän sijoittamiselle. Punaiset alueet ovat niitä, joissa sijaintimerkintöjä oli eniten pienellä alueella.

Eniten sijaintina kiinnostavat Jokelan Raken alue, Kellokosken pohjoisosa sekä etelässä Tuusulanjärven länsiranta Paijalassa.

Tuusulan kuntakehityslautakunta käsittelee tänään kaavoitussuunnitelmaa seuraavalle viidelle vuodelle. Kaavoitussuunnitelmaan on esitetty Jokelan hevoskylä uutena hankkeena.

Elämätapa-asuminen kiinnostaa, hevoskylä synnyttää positiivisia mielikuvia

Tuusulan Hevoskylän kiinnostavuutta asuinpaikkana ja yrittäjän toimipaikkana kartoitettiin kyselytutkimuksella elo-syyskuussa 2016. Kyselyllä selvitettiin niin sanotun hevosystävällisen alueen ominaispiirteitä, vaatimuksia ja mahdollisuuksia kahden ensisijaisen kohderyhmän näkökulmasta: hevosalan yrittäjien ja ”eläinihmisten”, joihin myös hevosharrastajat kuuluvat.

Kyselyssä hyödynnettiin kahta eri menetelmää: avointa Harava-verkkokyselyä ja niin sanottua webpaneeli-kyselyä, jossa vastaajat edustavat suomalaisia kuluttajia valituilla rajauksilla. Kyselyt suunniteltiin siten, että osa kysymyksistä oli samat molemmissa kyselyissä ja aineistot siten vertailtavissa.

Panelisteiksi valittiin yli 25-vuotiaita elämäntapa-asumisesta vähintään jossain määrin kiinnostuneita uusmaalaisia, joista vähintään puolet tuli olla lapsiperheitä. Webpaneelin vastaajamäärä oli 710. Harava-karttakysely puolestaan koostui kahdesta osasta, yrittäjille ja asukkaille suunnatuista kysymyksistä. Harava-kyselyä markkinoitiin Facebook-markkinoinnin avulla mm. lemmikeistä ja puutarhanhoidosta kiinnostuneille käyttäjille sekä jakamalla tietoa kyselystä hevosharrastajien foorumeille. Kyselyyn vastasi yhteensä 850 henkilöä, joista 419 teki kyselyn loppuun asti. Analysoinnissa on huomioitu kaikki vastaukset. Kaikista vastaajista 42 vastasi vain yrittäjän roolissa, 161 sekä yrittäjän että asukkaan roolissa ja loput 647 asukkaan roolissa.

Webpaneelistien näkemyksissä Tuusula mielletään luonnonläheisenä sekä maaseutumaisena. Tuusulan hyvin tuntevat panelistit tuovat lisäksi esiin asuinympäristön turvallisuuden, terveellisyyden sekä puhtauden. Harava-kyselyn vastaajat sekä Tuusulan tuntevat webpanelistit suhtautuvat Tuusulaan keskimääräistä positiivisemmin. Tulevassa suunnittelussa ja markkinoinnissa keskeistä onkin tunnistaa erilaiset asenneryhmät. Tulosten valossa Hevoskylä on yksi keino vahvistaa positiivisia mielikuvia ja toteuttaa edistyksellistä ja elinvoimaista Tuusulaa.

Webpaneeli tukee ennakkokäsitystä siitä, että hevosharrastajat suhtautuvat hevoskylä-konseptiin korostuneen positiivisesti. Myös lapsiperheet viestivät uskosta hevoskylän vetovoimaan: tuloksista nousee esiin potentiaali turvalliseen, lapsille hyvään kasvuympäristöön, jossa yhdistyy kaupunkimaisuus ja maalaismaisuus.

Hevoskylä synnyttää positiivisia mielikuvia. Vaikka Harava-kyselyssä hevoskylään positiivinen suhtautuneet suhtautuminen on ylikorostunutta vastaajajoukon koostuessa pääasiassa hevosharrastajista, antaa webpaneeli-kyselyn tulokset hyvän vertailukohdan. Mahdollisuudet lisätä kiinnostavuutta ja parantaa mielikuvaa esimerkiksi Tuusulan edistyksellisyydestä ovat hyvät. Vaikuttaa siltä, että Tuusulan hevoskylälle saattaisi olla kysyntää myös hevosia harrastamattomien keskuudessa.

Hevoskylässä monipuoliset harrastamisen mahdollisuudet korostuvat: parhaimmillaan hevoskylä tarjoaa mahdollisuuksia hevosihmisille mutta myös muille. Esimerkiksi koiraharrastus, vapaamuotoisen liikkumisen harrastaminen sekä käden taidot ja kulttuuri korostuvat. Alueen ensimmäiset asukkaat vaikuttaisivat kuitenkin tulevan hevosharrastajista ja –yrittäjistä.

Nykyasumisessa yksi suurimmista koetuista epäkohdista liittyy asunnon ulkoympäristöön, kuten pihaan. Tähän hevoskylä voi tarjota monia vaihtoehtoja monipuolisen ja viihtyisän lähiympäristön muodossa. Hevoskylä voi myös helpottaa työ- ja harrastematkojen järjestämisessä, joihin kuluva aika koetaan arkea hankaloittavana.

Mahdollisuudet onnistuneeseen hankkeeseen ovat olemassa. Hevoskylä vaikuttaisi lisäävän kunnan edistyksellisyyttä.

 

 

Hevosalan yrittäjä saa voimaa muista

Hevoskyläkyselystä saatua valtavaa tietomäärää perataan parhaillaan. Yrittäjäkyselyyn vastanneet tuovat selkeästi esille sen, että alueellinen keskittyminen tuo voimaa ja kanssayrittäjät nähdään vahvuutena, ei niinkään kilpailijoina.

Valtaosa yrittäjistä koki, että sijoittuminen muiden hevosalan yritysten läheisyyteen olisi hyvä asia. Lisäksi he kokivat, että hevoskylä toimintaympäristönä toisi mahdollisuuksia yritysten väliseen yhteistyöhön ja tuottaisi lisäarvoa alueena toimiville yrityksille. Hevoskylä voi muodostaa vahvan imagon ja saada sitä kautta näkyvyyttä laajalla alueella.

hevoskyla-yrittajien-nakokulmasta

#uuttatuusulaa #hevoskylä #tuusulanhevoskylä

 

Hevoskyläkysely yllätti iloisesti

Hevoskyläkysely päättyy tänään perjantaina. Kyselyn aloittaneita vastaajia on noin 840, joista loppuun asti vastanneita noin puolet. Kysely on saanut paljon positiivista palautetta. Haluamme kiittää kaikkia vastaajia ja palaamme pian asiaan tulosten analysoinnin kanssa!

Vastaajista valtaosa on pääkaupunkiseudulta, tiiviiltä asuinalueilta. Suurin osa vastaajista kokee, että hevoskylä edistää Tuusulan vetovoimaa asuinpaikkana.

Yrittäjien näkemyksiä hevoskylästä

Tutkailimme jo malttamattomina hevoskyläkyselyn alustavia tuloksia, ja tässä muutamia pointteja, joita nimen omaan yrittäjät ovat listanneet tärkeiksi:

Yhteisöllisyys

Hevosyrittäjä haluaa luonnollisesti ympärilleen hevosia ja samanhenkisiä ihmisiä. Alueelle toivotaan hyvää yhteishenkeä ja yhteistyötä: hevosalan yrittäjät saavat tukea toisistaan. Uudenlaista yhteisöllisyyttä voidaan saavuttaa jopa palkkaamalla yhteisiä työntekijöitä ja rakentamalla yhteisiä tiloja, kuten halleja ja lannankäsittelypaikkoja. Asiakkaiden näkökulmasta pidetään hyvänä, että asiakas löytää eri palvelut samalta alueelta. Markkinoinnin suhteen hevoskylä nähdään niin ikään voimavarana.

Alueen luonne

Hevoskylän ajatellaan nostavan alueen imagoa ja arvoa sekä tuovan näkyvyyttä Tuusulan kunnalle, palveluille ja matkailulle. Hevoskylästä toivotaan maalaismaista ja luonnonläheistä, hyvin hoidettua ja kutsuvaa ympäristöä, jossa yhdistyy hyvä suunnittelu ja laadukas toteutus. Turvallisia reittejä pidetään tärkeinä; hevoskylän yksi etu on se, että reitit pystytään toteuttamaan alueen sisäisinä, jolloin vaaratilanteet liikenteessä pystytään minimoimaan. Yhtenä teemana nousee esiin myös hevosten hyvinvoinnin huomioiminen, mikä voisi olla yksi teema alueen suunnittelussa.

 

 

Vastaa kyselyyn!

Minkälainen olisi Tuusulan hevoskylä?

Tuusulan hevoskylä on idea, joka toteutuessaan kokoaa hevosalan yrityksiä ja harrastajia samalle alueelle. Hevoskylässä asuminen, yrittäjyys ja harrastaminen hevosten ja muiden eläinten parissa on elämäntapa. Asuinpaikkana se voi houkutella myös muita eläinihmisiä, kotipuutarhureita tai ylipäätään uudenlaista, persoonallista vaihtoehtoa etsiviä.

Mitä mieltä olet ideasta? Voisiko hevoskylä olla sinulle tai yrityksellesi unelmien paikka?

Vastaa Tuusulan hevoskylä -kyselyyn

Lifestyle-asumista hevosharrastajille – hevoskylä Tuusulan vetonaulaksi?

Tuusulan kunnan vuoden 2016 strategian teema Vetovoimaiset keskukset tavoittelee Tuusulan elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämistä uudenlaisten asumiskonseptien avulla. Tuusulan hevoskylä on yksi esimerkki asumisen ja elinkeinotoiminnan yhdistävästä kehittämiskohteesta.

Hevoskylässä yksi Tuusulan vahvuuksista, maaseutumaisuus, voi yhdistyä aivan uudella tavalla urbaaniin asumiseen. Urbaanin asumisen lisäarvoksi voidaan tuoda vaikkapa mausteita siirtolapuutarha-ajatuksesta luonnon ja eläinten läheisyydessä. Tuusulanjärven alueen matkailun edistämishankkeessa on havaittu, että myös oman kunnan asukkaat ovat kiinnostuneita hevosiin ja kotieläimiin liittyvistä vapaa-ajan palveluista.

Tavoitteena tulevaisuuden elämäntapa-asuminen

Hevoskylässä asuminen ja elämäntapa limittyvät toisiinsa lisäten kaikkien toimijoiden elämänlaatua. Pääkaupunkiseudun tuntumassa hevosalan yritysten on hankala löytää toiminnalleen sopivia paikkoja. Hevosalan toimintaa varten kaavoitettujen toimitilatonttien puuttuessa joutuvat yrittäjät tyytymään kauempana sijaitseviin haja-asutusalueen rakennuspaikkoihin. Etäisyys keskustoihin, asuinalueille ja hyviin liikenneyhteyksiin on usein pitkä, joten kaupungeissa ja taajamissa asuvat hevosharrastajat joutuvat kuluttamaan paljon aikaa ja vaivaa harrastusmatkoihinsa.

Hevoskylä voi tulevaisuudessa olla yksi Tuusulan kunnan vetovoimatekijöistä. Se on houkutteleva asuinpaikka alan yrittäjille sekä hevosharrastajille, eläinihmisille, kotipuutarhureille tai ylipäätään uudenlaista, persoonallista asuinpaikkaa etsiville. Elämäntavan ja asumisen yhdistäminen on yksi keino lisätä elämänlaatua ja onnellisuutta.

Sujuvan arjen ja perheen oman, yksilöllisen elämäntavan yhdistyminen tuo säästöjä esimerkiksi matka- ja kyyditystarpeiden vähenemisenä. Yrittäjien keskinäinen synergia puolestaan kasvaa, kun yritykset ovat lähellä toisiaan. Hevoskeskittymä voi houkutella rinnalleen lisäksi muita palveluita, kuten green care –toimintaa ja maatilamatkailua.

Ekologinen lannankäsittely helpottaa hevostallien paikan valintaa

Tuusulan kunnan strategisessa yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kolme mahdollista sijaintia hevosyrityskeskittymälle. Hevostalous ei nykyisellään ole vain maatalouteen liittyvää toimintaa, eikä tallin tarvitse välttämättä sijaita viljelypeltojen läheisyydessä. Uudet lannankäsittelytavat, kuten kuivikelannan käyttö energiantuotantoon, ovat osaltaan vapauttaneet tallien sijoittamista erilleen maataloudesta. Esimerkiksi Järvenpään Fortumin HorsePower on kiertotalouskonsepti, jossa lähialueiden tallien hevosenlanta otetaan hyötykäyttöön ja jalostetaan sähköenergiaksi.

Yrittäjien ja asukkaiden toiveita selvitetään kyselyllä

Tuusulan hevoskylään ei kopioida valmiita malleja. Potentiaalisten tulevien asukkaiden ja yrittäjien toiveita ja tarpeita selvittämällä Tuusulan hevoskylästä voidaan suunnitella omaleimainen alue, jossa hevosalan yritykset menestyvät ja asukkaat viihtyvät. Kunta selvittää yrittäjien ja asukkaiden toiveita 12.8.2016 käynnistyvällä Tuusulan hevoskylä –kyselyllä. Kohderyhmään kuuluvat paitsi hevosihmiset ja hevosalan tai siihen liittyvien alojen yrittäjät, myös kaikki elämäntapa-asumisesta kiinnostuneet ihmiset. Kyselyn avulla kartoitetaan mahdollisuuksia toteuttaa aivan uudenlaista, hevos- ja eläinystävällistä asumista ja elinkeinotoimintaa Tuusulan kunnassa.

Kyselyn avautumisesta tiedotetaan kunnan www-sivuilla http://www.tuusula.fi sekä Tuusulan kuntakehityksen Facebook-sivulla ja Twitterissä.

Avainsanat: Tuusula, Uutta Tuusulaa, hevoskylä, elämäntapa-asuminen, hevosyrittäjyys, elinkeino, luonnonläheisyys, kysely

Hashtagit: #uuttatuusulaa, #tuusulanhevoskylä

Hevoskylä Tuusulaan?

Tuusulan strategisessa yleiskaavaluonnoksessa esitettiin kolme sijaintia mahdollisille hevosyrityskeskittymille. Asiaan tarttui mm. Helsingin sanomat ”Tuusula havittelee hevosia”-jutullaan.

Miksi Tuusulan kannattaa panostaa hevosyrittäjiin ja ottaa huomioon myös heidän tarpeensa?

Hevosiin liittyvää yritystoimintaa on perinteisesti haluttu sijoittaa hieman etäämmälle keskustoista, koska on koettu, että toiminta on ristiriidassa muiden taajamatoimintojen kanssa. Sijainti huonojen liikenneyhteyksien päässä ei kuitenkaan ole kaikkien talliyrittäjien mieleen, koska toiminnasta riippuen suuri osa asiakkaista asuu nimen omaan kaupungeissa ja taajamissa. Euroopassa ja Britanniassa tämä on otettu huomioon, ja hevosia voi harrastaa aivan Lontoon keskustassa. Hyvänä esimerkkinä tästä käy myös Järvenpään Ratsastuskeskus Aino.

Hevostalous on aiemmin ollut selkeästi maatalouteen liittyvää toimintaa, mutta sitä se ei nykyään välttämättä ole. Pienelläkin tontilla avian taajaman keskellä pystytään pyörittämään menestyvää hevosalan yritystä – enää ei tarvita omia peltoja lannanlevitykseen, vaan hevosenlannalle on kehitetty monia uusia jatkokehitysmuotoja.

Hevosyrittäjä, joka haluaa sijoittua Tuusulaan, usein hankkii itselleen rakennusjärjestyksen edellyttämän 2 hehtaarin kiinteistön haja-asutusalueelta. Tila voi olla maatilan vanha talouskeskus ja sen ympärillä hiukan peltomaata. Yrittäjä ei voi samalla tavalla kehittää toimintaansa haja-asutusalueella kuin asemakaavatontilla – esimerkiksi maneesin rakentaminen (mikä on monelle yrittäjälle erittäin tärkeä panostus liiketoiminnan kasvattamiseen) ei ole itsestäänselvyys, ja suunnittelutarveratkaisua ei voi tai kannata hakea ennakkoon, koska se edellyttää tarkat suunnitelmat ja on voimassa vain kaksi vuotta. Asemakaavatontin ostava yritys voi suunnitella toimintaansa ja kasvumahdollisuuksia ennakkoon, hevosyrittäjä ei välttämättä tähän pysty.

heppakylä1

Hevostoiminnan ja muiden asukkaiden väliset kahnaukset ja ristiriidat ovat aiheuttaneet  sitä, että kunnissa ollaan varpaillaan hevosten sijoittamisen kanssa. Erilaisilla määräyksillä ja vähimmäisetäisyyksillä voi olla yrittäjän sijoittumispäätökselle merkittäviä vaikutuksia.

Hevostoiminta voidaan nähdä kaavallisessa mielessä maatalouteen liittyvänä, urheiluna tai virkistyksenä, liiketoimintana tai erityisalueena. Joka tapauksessa hevosiin liittyvälle toiminnalle olisi syytä antaa kaavallinen status, joka turvaa toiminnan harjoittamisen mahdollisuudet asemakaavamääräysten puitteissa.

Ajatus hevoskylän tai hevosyrityskeskittymän perustamisesta Tuusulaan lähti siitä näkemyksestä, että kyseessä on yksi liiketoiminnan muoto, jolle ei ole tällä hetkellä olemassa asemakaavalla osoitettuja puitteita.

Tervetuloa seuraamaan Tuusulan hevoshankkeiden blogia!